Tippuminen ja rakkaus-viha-suhde

Keskiviikon olin kotona, torstaina lähdin illalla, liian myöhään Vissylle. Jo ratsastamaan lähtiessä oli pimeää, mutta ajattelin lähteä matkaan ilman satulaa, kun tiesin meneväni vain lyhyen lenkin, no otsalamppu vaan mukaan ja suitset päähän ja loimi selkään ja matkaan. Alkumatka menikin hyvin, kunnes yhdessä mäessä Vissy päätti pelsätyä kiveä ja pompata sivuun ja pukittaa, no en mä ehtinyt mitään tehdä kun olin ihan omissa maailmoissani, niin maastahan mä minut löysin. Onneksi sain pidettyä ohjat käsissä, ettei Vissy lähtenyt mihinkään! Jouduin taluttaa Vissyä hetken kunnes löysin sopivan kiven nousta selkään, loppulenkki menikin sitten hyvin :).

XDDD vanha :)

Perjantaina mulla olikin sitten taas estetunti, menin Lyylillä :). Aloitimme tunnin normi raviverkalla, sitten aloimme tulla laukassa kolmea puomia, ensin oikeassa kierroksessa jossa puomit meni hyvin, askel sopi ja näin. Mutta sitten vasen kierros..:D En saannut vain millään säädeltyä laukkaa niin että askel olisi sopinut! Aina se eka puomi jäi etujalkojen väliin ja sen takia kaikki muutkin puomit meni ihan huonosti. Lyyli oli myös suht. vahva suusta, se joko meni pitkää laukkaa tai sitten ravia.

Sitten hypättiin kaksi kertaa ristikko verkkahypyksi, hypyt olivat ihan hyviä, paikka osui hyvin eikä hypätty kaukaanta! Sitten alettiin tulla rataa, ensin vasemmassa lävistäjällä okseri, sitten oikeassa pitkällä sivulla oleva pysty, siitä toisella pitkällä sivulla oleva pysty vinosti yli ja suora linja lävistäjällä olevalle okserille :). Eka rata meni niin ja näin, laukka ei pyörinyt, hypyt lähtivät kaukaa, oma istuntani oli sanonko mitä... Tokaan rataan tsemppasin vähän ja se oli huomattavasti parempi, mutta ei sekään hyvä. Lyyliin kuitenkin tyytyväinen, vaikka liikkeellelähtö tuotti onglemia joka kerta. Mut kuitenkii se oli mukava :)! Edelleen mulla on Lyyliin rakkaus-viha-suhde, en nyt likein tiiä kumpaa se on ;). Näin ollen kallistuu rakkauteen, koska suokki♥.

Anteeksi joidenkin kuvien laatu :).